Tämäkin viikko vilistänyt alta pois. Enkä ole paljon mitään saanut aikaan..  Keittiötä siivottu, pyykkiä ja tiskiä pesty eli sitä tavallista mutta entäs muu mikä odottaa, vaatii tekijäänsä. Ei en ole saanut lajiteltua Jonen pieniä vaatteita kellarista (niitä on niiiin paljon että pakko katsoa mitkä säästetään ja mitkä menee pois), en edes ole saannut haettua niitä ylös. Parveke odottaa kesäkukkiaan ja kalusteitaan. On vaatteita korjattavana ja silitettävänä..  Mutta kuka tekisi sen kaiken kun minä en saa aikaiseksi muuta kuin hassutella pojan kanssa. Vaan se hassuttelu on Minusta Tärkeintä.

Huomenna pääsemme miehen kanssa kahdestaan pitkästä aikaa ulos. Ensin syömään ja sitten terassille tai jonnekkin. Jonen laitan 22.00 nukkumaan niinkuin aina ja sitten vasta lähdemme..  Minun äitini tulee valvomaan pienen pojan unta ja jää tai ei sitten yöksi. Sanoi että katotaan kunhan tulemme kotiin että miten väsyttää. Tokihan matkaa kotiin ei ole kuin 20 kilometriä. Amarilloon ajattelimme mennä syömään jotain "pientä" ja ehkä siinnä samalla Mojito tai pari.. Itselle ei se alkoholi ole välttämätön illanvietosa mutta toki muutaman voi ottaa.

Puutarhoista olen tänään ja eilen haaveillut mutta siitä lisää vähän myöhemmin..  Nyt kattilat kutsuu pastapaistoksen tekoon.